Mansikan lajiketarjonnassa pyrimme mahdollisimman kattavaan valikoimaan. Lajikkeita löytyy eri aikoihin kypsyviä ja käyttötarkoitukseltaan erilaisia. Osa lajikkeista on hyvin viljelyvarmoja vaihteleviinkin olosuhteisiin, toiset lajikkeet taas vaativat kontrolloidummat olosuhteet ja tarkemman viljeyseurannan.
Kaikki kevätmyyntiin tulevat taimet ovat talvetettuja, joten niiden talvenkestävyys on jo kertaalleen kokeiltu kainuulaisissa olosuhteissa. Lisäksi ne tuottavat pienen sadon jo istutusvuonna.
Kaikki taimet kasvatetaan irti maapohjasta, emokasvit kouruissa ilmassa ja pistokkaat matolla katetulla kentällä kennoissa. Joka vuosi uusittu emomateriaalimme sekä kasvihuoneilmasto takaavat kasvintuhoojista vapaan kasvuston.
Ruokaviraston valvoma varmennettu tuotantomme takaa kasvintuhoojista puhtaat taimet.
Isot, säännölliset ja kirkkaanpunaiset marjat ovat sisältä hyvin värittyneitä. Maultaan ne ovat mehukkaita, mutta hieman hapahkoja. Soveltuu sekä tuorekäyttöön että säilöntään.
Terve lajike, ei arka härmälle ja melko hyvä talvenkestävyys, paikasta riippuen tarvittaessa käytettävä talviharsoa. Kasvultaan voimakas ja keskisatoisa, jättää marjat hyvin näkyviin ja on helppo poimia.
Tummat, pyöreät, pienehköt ja kiinteät marjat ovat hieman hapahkoja ja soveltuvat erinomaisesti säilöntään. Kypsänä marja on kuitenkin maukas ja käy myös tuorekäyttöön.
Kasvultaan hillitty ja runsaasti rönsyjä tuottava, ei pärjää satotasossa aivan Honeoyelle. Lajike on todella kestävä eikä alttiutta härmälle tai homeelle oikeastaan ole. Talvikestävyydeltään lajike toimii koko Suomen alueella.
Pienehköt, kirkkaanpunaiset ja sisältä todella hyvin värittyneet marjat ovat miellyttävän makuisia ja makeita. Kiinteydeltään marjat ovat keskinkertaisia ja soveltuvat etenkin tuorekäyttöön.
Kaunotar on kasvultaan hillitty. Sillä on alttiutta härmälle, muttei tämä saastuta marjoja. Kokeissa lajikkeen on havaittu talvehtivan hyvin ja se on suosittu kotitarveviljelijöiden keskuudessa.
Kiiltävän tummanpunaiset, keskisuuret ja pyöreähköt marjat soveltuvat hyvin niin tuorekäyttöön kuin säilöntäänkin. Lajikkeen maku on pehmeä ja makea, ja sen satokausi on pitkä.
Terve valtalajike, jolla on pientä arkuutta härmään ja harmaahomeeseen. Kasvutavaltaan voimakas ja runsassatoinen lajike on talvenkestävyydeltään kohtuullisen hyvä ja pärjää hyvin pohjoisessakin.
Kookkaat, tasaisesti värittyneet kartiomaiset marjat ovat väriltään erittäin tummanpunaisia. Maku miellyttävän makea ja siinä on hieno metsämansikan aromi. Soveltuu niin tuorekäyttöön kuin säilön-täänkin.
Lajike on satoisa, Honeoyen ja Polkan tasoa. Talvehtiminen on vaihtelevaa, minkä vuoksi kannattaa harkita talvisuojausta.
Melko suuret, kartiomaiset, kiiltävät ja kirkkaanpunaiset marjat ovat ennemmin makeita, kuin happamia. Marja on sisältä pintaa vaaleampi, mutta tasaisesti värittynyt. Sato on Polkan tasoa, marjakoko hieman
suurempi.
Lajike on todettu kokeissa melko hyväksi härmän ja homeen kestossa, myös tyvimädän kesto on osoittautunut lupaavaksi.
Isot, tummahkonpunaiset marjat ovat makeita ja erittäin hyvänmakuisia. Kärjen ja mallon väri jää usein vaaleaksi, minkä vuoksi marjat on poimittava täysin kypsinä. Pehmeähkön pinnan takia ei kestä kuljetusta, mutta lajike on kuitenkin erinomainen suoramyyntiin ja itsepoimintaan.
Kasvutapa on voimakas ja runsasrönsyinen, mutta kuitenkin avoin. Lajike on hieman arka kasvitaudeille ja joillekin torjunta-aineille. Sillä on hyvä homeen kestävyys ja talvehtivuus. Sato on runsas, muttei pärjää Polkalle.
Mansikka soveltuu viljeltäväksi koko Suomessa pohjoisimpia alueita lukuun ottamatta. Viljelyyn soveltuvat parhaiten loivasti viettävät, harvan puuston suojaamat paikat. Maalajeista parhaita ovat hikevät, moreenimaat. Jäykillä savimailla juuriston talvivauriot voivat olla huonoina talvina merkittävät. Hyvin perustettu ja hoidettu mansikkamaa antaa runsasta satoa vähintään 5 vuotta ja kohtuullista satoa aina 10 vuoteen saakka.
Mansikkaa viljellään yleensä muovi-katteisessa harjussa. Kotitarveviljelyssä muovia kestävämpi mansikkakangas on hyvin suosittua. Viljelyharju on 15-20 cm korkea ja 60-80 cm leveä. Muovi tai kangas levitetään kattamaan koko harjun ja liepeet kiristetään mullan alle.
Rivivälit annetaan yleensä kasvaa leikattavaa nurmea tai katetaan rikkaruohojen kasvua estävällä orgaanisella katteella. Suunniteltu mansikkamaa kannattaa kesannoida ainakin yhden vuoden ennen perustamista. Kesannoinnilla ehkäistään monivuotisia rikkakasveja, useita maalevintäisiä tauteja sekä maassa pesiviä mansikan tuholaisia.
Mansikan taimitarve vaihtelee istutustavasta riippuen 2 - 5 tainta/penkkimetri. Paririvissä taimet istutetaan vuorottain, taimivälin ollessa n. 40 cm. Yksittäisissä riveissä taimiväli on 30 – 50 cm. taimia voidaan istuttaa koko kasvukauden ajan käytettäessä pottitaimia. Riittävä kosteus istutuksen jälkeisinä viikkoina on tärkeää.
Taimet istutetaan aiempaan syvyyteensä. Erityisesti lehtien keskellä olevan kasvupisteen peittymistä mullan alle on varottava. Mansikkamaan perustamisessa kannattaa käyttää aina puhtaita taimia, joilla ehkäistään useita taimien mukana leviäviä tuhoisia tauteja. Terveillä taimilla satopotentiaali on jopa 50% suurempi kuin vanhoista kasvustoista lisätyillä rönsytaimilla.
Mansikkamaa kannattaa kalkita hyvin ennen muovin levitystä. Kalkkimäärä voi olla jopa 80kg/a. Peruslannoituksena voidaan käyttää Puutarha Y-Lannosta tai Marjalannosta 2-4 kg/a.
Useat taudit on torjuttavissa käyt-tämällä puhtaita taimia sekä istut-tamalla riittävän harvaan. Sateisina kesinä harmaahome voi saastuttaa marjasadon.
Harmaahomeen ja mansikkahärmän
torjuntaan on olemassa useita eri valmisteita joiden ruiskutusajankohta on mansikan kukinta-aikaan. Yleensä samat aineet tehoavat molempiin tauteihin.
Rikkakasvit torjutaan taimien tyveltä kitkien. Rivivälikasvuston leikkaa-minen on tärkeää, että mahdolliset kukkivat kasvustot eivät kilpailisi pölyttäjistä. Hyvin hoidettu riviväli edistää myös kasvuston tuulettumista ja säilymistä terveempänä.
Mansikalle hankalimpia tuholaisia on mansikkapunkki, jonka torjuntaan ei ole kotitalouksiin soveltuvia aineita. Parhaiten mansikkapunkin leviämistä ja kasvuston saastumista voi estää käyttämällä terveitä taimia sekä uusimalla saastuneen kasvuston kokonaan samalla kertaa.
Hillanälvikästä ja vattu-kärsäkästä voi torjua monilla yleistorjunta-aineilla tuholaisten ilmaantuessa kasvustoon.
Kasvukaudella annettavan lannoi-tuksen tarve mansikalle on hyvin vähäinen. Liikaa typpeä on varottava.
Erityiset marjalannoitteet ovat par-haimpia ohjeiden mukaisesti käytettyinä.