Tyrniä viljellään sekä marjojen takia että koristekasvina. Useita tyrnilajikkeita on jalostettu viljelyyn erityisesti Venäjällä, mutta myös Suomessa tehdään aktiivista jalostustyötä. Tunnettuja lajikkeita ovat muun muassa Raisa ja Rudolf. Muita tyrnilajikkeita ovat Tytti, Terhi ja Tarmo. Lajikkeista Rudolf ja Tarmo ovat pölyttäjälajikkeita. Tärkeimmät tyrnistä saatavat tuotteet ovat mehu ja -hillo.
Tyrnin marjat ovat erittäin terveellisiä. Happamien marjojen C-vitamiinipitoisuus on kasvikunnan korkeimpia, yleensä yli 200mg/100g, mutta jopa 360mg/100g marjan syötävästä osasta.
Pensasmaisen pyöreähkö, tiheästi haarova lajike, joka kestää myös versolaikkutautia. Tuottaa isoja, erittäin C-vitamiinipitoisia marjoja.
Kasvultaan Tytin kaltainen lajike. Ei aivan yhtä taudinkestävä lajike, mutta tuottaa aavistuksen isompia marjoja.
Terve ja talvenkestävä lajike, joka tuottaa pieniä marjoja. Korkeakasvuinen, jopa yli 3m.
Kestävä lajike, niin talvea kuin versolaikkutautiakin vastaan. Pyöreähkö, 2-3m korkea pensas on vain jonkin verran piikikäs.
Hieman Tarmoa matalempi lajike. Erittäin syväjuurinen.
Tyrni on melko vaatimaton maaperän suhteen ja menestyy karuillakin mailla. Parhaiten se menestyy vettä läpäisevillä multa- ja hiekkamailla. Tyrni on kasvanut hyvin myös aito- ja hiesusavimailla. Tiivistyneellä maalla tyrni ei kuitenkaan menesty. Maan pH-arvon tulisi olla välillä 6 - 7. Typpeä tyrni sitoo ilmakehästä tarpeeksi omaan kasvuunsa.
Tyrni ei siedä varjostusta lainkaan, kasvupaikan on oltava valoisa. Tuulipölytteisenä kasvina tyrniä ei tulisi myöskään viljellä aivan tuulilta suojaisassa paikassa.
Tyrniviljelmää perustettaessa on tärkeätä huolehtia pH:n nostamisesta peruskalkitsemalla lohko. Peruskalkituksen vaikutus säilyy yleensä viljelmän tuotannollisen ajan, 10-12 vuotta.
Tyrnin lannoitukseen sopii hivenravinteita sisältävä PK-lannos, ehkä myös vähätyppinen Y-lannos varoen käytettynä. Liiallinen typpilannoitus ylirehevöittää kasvua ja vähentää marjontaa sekä tyrnin luontaista typensidontaa.
Tyrni vaatii paljon valoa, joten pensaat istutetaan harvaan. 2-3 m taimiväli ja 3,5-4 metrin riviväli ovat tyrnille sopivia. Hedekasveja viljelmällä tulisi olla (1:5)1:7 – 1:10. Hedekasvit sijoitetaan tasaisin välein emikasvien joukkoon tai huomioiden keväällä vallitsevat tuulet tuulen yläpuolelle emikasveihin nähden. Kastelu istutuksen jälkeen parantaa tyrnin juurtumista
Vaikka tyrniin kerrotaan menestyvän kuivissakin oloissa, voidaan kastelulla parantaa satotasoa. Voimakas kuivuus voi karistaa tyrnin marjat maahan.
Tyrnin leikkaustarve on melko vähäinen. Yleensä pensaasta poistetaan vain kuolleet ja vahingoittuneet oksat. Poiminnan helpottamiseksi pensaat voidaan myös pitää matalina, noin kaksimetrisinä, leikkaamalla vuosittain verson kärjistä muutama sentti pois.
Mikäli kasvukaudella ilmenee versolaikkutautia, on sairastuneet oksat leikattava ja hävitettävä polttamalla. Vanhoja, yli kymmenvuotiaita tyrnikasvustoja on nuorennettu voimakkain leikkauksin. Tällöin pensaasta poistetaan kaikki vanhat oksat. Nuorennusleikattu tyrni ei tuota muutamaan vuoteen satoa, mutta 3-4 vuoden kuluttua satotaso palaa ennalleen versoston uusiuduttua.
Tyrni alkaa marjoa aikaisintaan 3-vuotiaana ja sadon määrä lisääntyy pensaan kasvaessa.
Tyrnin poiminta on hidasta ja työlästä, koska marja on pieni ja tiukasti kiinni pensaassa. Marja irtoaa pensaasta joko kantoineen, tai siten että kanta jää kiinni pensaaseen jolloin marjaan tulee reikä. Pensaiden piikkisyys hidastaa tyrnin poimintaa entisestään. Hyvissä olosuhteissa käsipoimintanopeus voi olla noin 1-1,5 kiloa tunnissa.
Ruotsissa on tutkittu korjuumenetelmää, jossa marjovat oksat leikataan pensaista ja pakastetaan kokonaisina. Jäätyneet oksat puidaan esim. papujen puintiin tarkoitetulla laitteella, jolloin jäätyneet marjat irtoavat oksista ja ne voidaan pakastaa uudelleen ennen sulamista. Menetelmä vaatii sopivan lajikkeen käyttöä ja satoa Öölannissa saadaan vain joka toinen vuosi, koska välivuonna pensaat kasvattavat uudet versot. Oksien leikkaus ja kokoaminen yhteen pakastettavaksi on nopeaa, parhaimmillaan 60 kiloa marjaa tunnissa, mutta tämän lisäksi tarvitaan pakastus, puinti ja puhdistus.